Olipa kerran iloinen ja onnellinen tyttö. Tyttö nauroi paljon ja rakasti viettää aikaa ystäviensä kanssa. Oli kuitenkin yksi asia, joka häntä vaivasi. Hän oli mielestään lihava.
Eräänä päivänä tyttö päätti aloittaa liikunnan harrastamisen. Tämän ansiosta hän toivoi pudottavansa muutaman kilon, jotta näyttäisi yhtä hyvältä kuin ystävänsä. Kuinka ollakaan, paino lähti putoamaan alaspäin. Tarvittiin vain muutaman aterian väliinjättäminen ja laihdutus olisi valmis. Tytön huomaamatta laihdutus alkoi kuitenkin hallita elämää. Ennen niin rehellinen tyttö valehteli silmät kirkkaina jo syöneensä, vaikka viimeisimmästä ateriasta oli kulunut jo kaksi päivää.
Vuodet kuluivat ja tytön paino laski. Jokin käänsi kuitenkin kaiken päälaelleen, syömisestä kieltäytymisestä tuli hankalampaa. Tyttö ei halunnut lihoa, joten hän keksi kokeilla oksentamista. Vain tämän kerran, tyttö vakuutti, mutta sille tielle hän jäi. Vähän ajan kuluessa mukaan tuli ahmiminen.
Uudessa koulussa aloittaessaan tytön oli käytävä terveystarkastuksessa. Normaali terveydenhoitajalla käynti saikin yllättävän käänteen, kun tyttö yhtäkkiä purskahti itkuun. Hänen sisällään vellova paha olo ja tuska puski esiin, kun kerrankin sai tilaisuuden.
Tyttö joutui lääkäreiden ja sairaanhoitajien arvioitavaksi. Hänen sanottiin sairastavan masennusta ja syömishäiriötä. Tyttö ei uskonut ja oli aluksi vastahakoinen hoidon ja lääkityksen suhteen. Pian hän kuitenkin ymmärsi, ettei jaksaisi enää kauaa yksin ilman apua.
Kun kaiken kukkuraksi kuvioihin tuli viiltely, tyttö päätti yrittää puhua. Ystävän ehdotuksesta hän keksi aloittaa oman blogin kirjoittamisen. Blogi syntyi, mutta kirjoitus ei luistanut.
Viikon kuluttua blogin syntymisestä tyttö jaksoi vihdoin avata koneen ja keskittyä ensimmäisen postauksen luomiseen. Hän oli hyvin ylpeä itsestään ja toivoi blogin selvittävän omia ajatuksiaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti