Ahdistaa.

...kun ystävä ei viitsi edes tervehtiä,
...kun paino ei tunnu laskevan millään konstilla, vaikka kuinka yritän,
...kun sataa vettä ja joudun tänä vuonna aloittamaan koulun lakanan valkeana,
...kun läskit pursuavat yli farkun vyötärön ja reidet höllyvät kävellessä,
...kun hoitaja kehuu minua, enkä itse tunne olevani sen arvoinen,
...kun uskallan kerrankin mennä hissillä poliklinikan oikeaan kerrokseen ja juuri silloin näen minua pienemmän ihmisen menevän samaan osoitteeseen, käyttäen rappusia,
...kun nälkä kasvaa niin kovaksi, että vatsaan sattuu ja pyörryttää,
...kun antaudun ja ahmin kolme pasteijaa,
...kun en osaa oksentaa tarpeeksi hiljaa, ettei kukaan kuulisi,
...kun lopetan oksentamisen, vaikka vatsa ei ole vielä tyhjä...

Tällä hetkellä ahdistaa jopa se, että ahdistaa.