Tyhjä pää.
Tai sitten ihan täysi.
Niin paljon ajatuksia, etten tiedä mitä alkaa miettimään kunnolla. Yritän miettiä kaikkea vähäsen ja ahdistun.
Päivän ruokailut on onneksi menneet kohtalaisen hyvin.
Liikaa oli ainoastaan yksi kakkupalanen, jonka jossain mielenhäiriössäni ostin. Annoin sen kuitenkin itselleni anteeksi, sillä kävin illalla puolentoista tunnin lenkillä. Ja lisäksi kalorisaldo jäi silti alle kulutuksen. Hyvä minä!
Minulle on uutta se, että annan repsahduksia anteeksi. Todellakaan tuo kakkupalanen ei ollut suunniteltu ja ennen olisin juossut äkkiä vessaan tai hikoillut tunnin enemmän lenkkipolulla sen tuomien lisäkaloreiden kuluttamiseksi. Nyt riitti ihan tavallinen lenkki ja tieto siitä, että muuten päivän ruokailut menivät viime päiviin nähden erittäin hyvin. Ehkä tämä on se pieni muutos, jota olen odottanut...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti